5. lokakuuta 2017

LIFE UPDATE

iPiccy-collageKiire. Elämä. Kiireellinen elämä. Tällaista elämäni on ollut menneillä viikoilla. Suurimman osan aiheuttaa koulu, mutta on ollut myös isoskoulutusta ja tukarikokouksia. Samat selitykset joka postauksessa, mutta tällaista elämäni on. Blogi ja kamera ovat jääneet toissijaisiksi, pölyttymään pöytälaatikkoon. Syyskuu on vaihtunut lokakuuhun, lehtien puut ovat vaihtaneet väriään kokonaan, päivät ovat lyhentyneet ja pimeä tulee nopeammin. Kaikki tämä on jäänyt aivan pimentöön, ja muutokset ovat tapahtuneet todella nopeasti. Täytyy myöntää, etten ole pahemmin ehtinyt ihastelemaan syksyn muutoksia - jopa ensimmäiset syksyn kuvat ihanista lehdistä ja sateenjälkeisistä vesipisarakasveista ovat jääneet kokonaan ottamatta. 

Ensimmäinen jakso alkaa olla taputeltu pian ja ensi viikon perjantaina pääseekin jo syysloman viettoon - mahtavuutta! Tänä vuonna meillä on viikon syysloma - ensimmäistä kertaa koulu-urallani. Ennen sitä on kuitenkin vielä tehtävä pari koetta ja kirjoiteltava muutama projekti loppuun. Vähiin käy ennen kuin loppuu - vastahan koulu alkoi. Tuntuu jopa myös siltä, että motivaatio kouluun on parempi kuin pitkiin aikoihin. Alkusyksystä valittelin sen puuttumista, mutta nyt koulujuttujen teko maistuu paremmin kuin hyvin. Toivotaan, että tämä meno jatkuu! 

Ja lupaan, että heti ensi keskiviikkona, kun olen saanut viimeisen kokeen palautettua, nappaan kameran kouraan ja lähden ottamaan ne syyskuvat - sitä jos jotain olen kaivannut, valokuvaus kun on niin mahtava laji.

23. syyskuuta 2017

SYKSYFIILIS KATOSSA

DSC_0287 DSC_0311
Mistä tunnistat syksyn merkit? Kuumasta, höyryävästä teemukista, kirpeistä ja raikkaista aamuista ja lämpimistä vaatteista. Tunnistat sen myös paksuista huiveista, siitä keltaisesta takista, jonka voit pukea yllesi joka aamu. Syksy on tunnistetttavissa myös niistä päivä päivältä nopeammin pientyvistä illoista, hiipivästä jouluajatuksesta, lokakuun lähenemisestä, kynttilöistä ja valoista, jotka roikkuvat huoneesi ikkunalla. 

Syksy on tunne siitä, että pian alkaa taas talvi, kylmä, pimeä, mutta silti jotenkin tunnelmallinen vuodenaika. Syksyllä tunne on jotenkin vapautunut, ehkä hieman stressaantunut, mutta kuitenkin iloinen. Syksy on kaikista tehokkainta aikaa käydä töissä tai koulussa, mutta kuitenkin hengähtää kävelylenkkien tai kivojen kahvitteluhetkien parissa. Syksy on tunnetusti myös flunssakausi, mutta siitäkin selviää. Ei tarvitse antaa flunssapöpöjen kuninkaalle valtaa, mutta jos niin käy, on osattava hiljentää ja levätä. Se on syksyisin todella okei, välillä on vain sen tarpeessa. Sitten jaksaa taas.

Syksy on nyt virallisesti saavuttanut meidät. Kirpeinä kouluaamuina lämpömittari näyttää vaihtelevasti viidestä kymmeneen astetta, ja ulos astuessa raikas kylmä ilma virtaa koko kehoon. Olen saanut pukeutua lämpimiin neuleisiin ja sukkahousuihin, kietoa kaulani ympärille paksun huivin. Maanantaina huoneeni sai koristeeksi jouluvalot, ja huoneeni on poikkeuksetta näyttänyt ensimmäiseltä kuvalta. Ja tiedättekö, opin myös sytyttämään kynttilän! En ole ennen rehellisesti osannut sitä, sillä olen pelännyt polttavani joko koko talon tai omat sormeni. Enkä edelleenkään osaa laittaa kynttilöitä palamaan tulitikkujen avulla, vain sellaisella pitkällä sytytinasialla. 


Mahtavaa viikonloppua!

13. syyskuuta 2017

MY DAY 04.09.2017 JA MITÄ KUULUU?

Olen ollut viimeiset päivät todella kiireellinen nainen - tai tyttö oikeastaan. Koulua on käyty nyt kuukausi ja se näkyy. Tehtäviä, läksyjä, projekteja, treenejä - A R K I. Lisäksi mukaan on mahtunut aimo annos oppilaskunnan ja tukioppilaan juttuja. Aloitin viime viikolla myös isoskoulutuksen, josta olen aivan todella innoissani! Mukavaa lisää arkeen, ettei ole aina vaan sitä samaa tylsää ja harmaata. Jotenkin ihan perinteiset opiskeluasiat tuntuvat tahmeilta, enkä tunnu saavan niitä mitenkään hoidettua, kaikki vain jumittaa paikallaan. Täytyy varmaan taas hieman miettiä, että nyt on kysymyksessä kuitenkin viimeinen vuosi peruskoulua sekä kaikki ne syyt, minkä takia olen aina aiemminkin panostanut kunnolla kaikeen kouluun liittyvään.

Ja kuten nyt olen lähiaikoina jokaisessa postauksessa selittänyt: Blogi on jäänyt vähemmälle, hiljaista on ollut. En oikeastaan ymmärrä, minkä takia en ole edelleenkään saanut sitä samanlaista motivaatiopiikkiä, joka oli esimerkiksi viime syksynä. Blogin taso on alkanut huomattavasti laskemaan, tiedän sen itsekin. Yritän nyt sinnikkäästi pitää tätä elossa ja hakea motivaatiota. Haluaisin myös päästä kamerarepussa pölyttyneen kameran varteen, ja odotankin, että syksy lähtisi kunnolla nyt käyntiin, odotan värikkäitä lehtiä ja vesipisaroita, joista saa aina niin kauniita kuvia.

Ehdin kuitenkin viime viikolla maanantaina tarttumaan puhelimen kameraan ja päätin kuvailla teille my day -videota pitkästä aikaa. Yritin myös jonkinlaista my weekiä, mutta se ei todella onnistunut. Muista päivistä tuli niin katkonaisia, ettei olisi ollut edes mitään järkeä julkaista niitä.  

Nyt minä taidan hipsiä nukkumaan, nähdään taas! <3